Tutkimuksesta konkreettisiin toimenpiteisiin nopeasti ja tehokkaasti.
Eri tavoin toteutettavilla henkilöstötutkimuksilla kerätään kattava informaatio organisaation työtyytyväisyyden tilasta. Samalla saadaan hyvää vertailumateriaalia, jonka avulla työtyytyväisyyden kehittymistä voidaan seurata. Henkilöstötutkimusten lopputulosten hyödyntäminen ja tutkimuksesta johdettavat kehittämishankkeet ovat tyypillisesti tutkimusprosessin suurin kompastuskivi.
Innoduelin tekemän tutkimuksen mukaan (2017) suurimmassa osassa organisaatioista henkilöstötutkimusta seuraa kehittämisen prosessi, mutta todellisen muutoksen aikaansaaminen koetaan hankalaksi.
Erityisesti keskijohto ja lähellä kenttää työskentelevä henkilöstö turhautuu helposti tutkimuksiin. Tarkoituksenmukaisten kehittämistoimien löytäminen tuntuu haastavalta. Ylempi johto tunnistaa ja hakee kehitystoimenpiteitä sekä parannuksia, mutta ilman keskijohdon ja työntekijöiden sitoutumista kehitystoimenpiteisiin ne jäävät helposti irrallisiksi.
Henkilöstötutkimuksesta johdettujen toimenpiteiden seuraaminen on myös henkiöstöhallinnolle usein resursseja vaativaa työtä. Innoduelin tutkimuksen mukaan HR-johtajat toivovat automaattisempaa ja helpommin raportoitavaa prosessia, jossa esimiehille kohdistettua tukea voitaisiin keventää ja manuaalista työtä vähentää.
Tutkimuksessamme kysyttiin miten henkilöstötutkimusprosessia voisi parantaa. Vastaajat toivoivat ensisijaisesti konkreettisten ja merkityksellisten toimenpiteiden tekemistä tuloksien pohjalta. Lisäksi kaivattiin tulosten pohjalta syntyvän keskustelun muuttamista toiminnaksi sekä henkilöstön osallistumista antamaan ideoita tutkimuksessa esiin nousseiden kehityskohteiden parantamiseksi. Henkilöstölähtöisesti rakennettu toimenpidesuunnitelma varmistaa, että jokainen tulee kuulluksi ja kaikki pääsevät vaikuttamaan tuleviin toimenpiteisiin.
Usein jo muutaman henkilön kesken pidetty ideointi tai toiminnan priorisointikeskustelu lähtee nopeasti kiertämään kehää. Asetelma kääntyy helposti vastakkainasetteluksi, vaikka kaikilla mukana olijoilla olisi täysin sama tavoite. Ilman fasilitaattoria osallistujien henkilökohtaiset ominaisuudet saavat usein turhan suuren painoarvon. Hiljaisempien introverttien ja äänekkäämpien extroverttien ideoita ei välttämättä kohdella tasapuolisesti, jos tilannetta ei ohjata.
Teknologia on neutraali fasilitaattori, joka tehostaa yhteisen aiheen käsittelyä. Seuraavilla esimerkeillä henkilöstötutkimuksen jatkotyöstö helpottuu.
Henkilöstötutkimuksen jatkotyöstö kasvokkain pidettävässä workshopissa tapahtuu esimerkiksi näin:
Workshopille varataan aikaa yksi tunti. Tunnin aikana käsitellään 1-4 henkilöstötutkimuksen tulosten pohjalta tunnistettua tärkeää aihetta. Näistä aiheista muodostetaan selkeät kysymykset. Osallistava prosessi sitouttaa vastaajat käsiteltävään aiheeseen. Se antaa mahdollisuuden kehittää ja jalostaa käsiteltävää aihetta.
Työstö 30 min
Tulokset ja toimenpiteet 30 min
Tiimin vahvuuksien ja kehityskohteiden priorisointi tapahtuu helposti ja nopeasti esimerkiksi seuraavalla tavalla:
Konkretia, konkretia, konkretia - sitä henkilöstö kaipaa henkilöstötutkimuksen jäljiltä. Sitä, millaisia konkreettisia toimenpiteitä henkilöstötutkimuksen tulosten pohjalta toteutetaan. Kun annat ihmisten itse ratkaista ja päättää - silloin he sitoutuvat tehtyihin toimenpiteisiin ja muistavat ne myös seuraavan vuoden tutkimuksen yhteydessä!
Kun ratkaisuja haetaan henkilöstön lähtökohdista, ehdotetut toimenpiteet ovat monesti jo valmiiksi konkreettisella tasolla. Silloin niistä on helpompi johtaa käytännön toimenpiteitä. Ihmiset tunnistavat selkeän yhteyden henkilöstötutkimuksen ja konkreettisten toimenpiteiden välillä, joka kasvattaa positiivista suhtautumista henkilöstökyselyihin ylipäänsä.
Konkreettisia kehityskohteita henkilöstötutkimuksen pohjalta voi hakea esimerkiksi näin:
Lapinlahdenkatu 16
00180 Helsinki
+358 40 747 1793
Copyright Innoduel 2021. Tietosuojaseloste